Mitä lipidit ovat?

Lipidi on yleisnimitys kaikille veressä kulkeville rasvoille ja rasvan kaltaisille aineille.

Keho varastoi luonnostaan ravinnosta saatavaa rasvaa tulevaan käyttöön. Kun keho tarvitsee energiaa, se hajottaa veressä olevia lipidejä rasvahapoiksi ja polttaa niitä.

Lipidit ovat välttämättömiä elimistölle ja solukalvojen rakenteille, mutta niiden liiallinen määrä verenkierrossa voi altistaa sepelvaltimotaudille sekä lisätä riskiä sairastua sydän- ja aivoinfarktiin. Riskin suuruuden arvioinnissa käytetään veren lipidiprofiilin eli niiden laadun selvittämistä.

Lipidiarvojen tutkiminen

Lipidiarvot tutkitaan kolesterolipaketissa, jossa mitataan veren tärkeät rasva-arvot. Tutkimuksella arvioidaan rasvojen eli kolesterolin määrää ja laatua verenkierrossa.

Paketissa mitataan

• kokonaiskolesteroli, joka kuvaa sekä hyvän että huonon kolesterolin kokonaismäärää veressä
  

• LDL-kolesteroli, joka tunnetaan myös huonona kolesterolina
  

• HDL-kolesteroli, joka puolestaan on hyvä kolesteroli
  

• triglyseridit, jotka kertovat elimistön varastorasvasta.
  

Kolesteroli

Kolesterolia on lähes kaikissa elimistön soluissa ja kehon nesteissä.

Kolesterolia tarvitaan solujen rakennusaineiksi ja sapesta erittyvien nesteiden valmistukseen. Lisäksi se on eräiden hormonien ja D-vitamiinin esiaste.

Osa kehon kolesterolista saadaan ruoasta, mutta suurin osa valmistetaan maksassa ja muissa kudoksissa.

LDL eli huonon kolesteroli

Mitä suurempi huonon eli LDL-kolesterolin määrä on, sitä enemmän kolesterolia kudoksiin kertyy. Siksi LDL-kolesteroli kuvastaa yleensä paremmin valtimokovettumataudin vaaraa kuin kokonaiskolesteroli.

LDL-kolesterolin haitallisuus on todettu erityisen suureksi ihmisillä, joilla on jo todettu sepelvaltimosairaus, aivohalvaus tai katkokävely tai joilla on tyypin 2 diabetes.

HDL eli hyvä kolesteroli

Hyvän eli HDL-kolesterolin osalta kannattaa tavoitella korkeaa arvoa. Matala HDL-arvo lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.

Triglyseridit

Suurentunut veren triglyseridiarvo lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Yhteys ei kuitenkaan ole yhtä selvä kuin kolesterolilla.

Veren triglyseridien arvoon voidaan vaikuttaa ruokailutottumuksilla paljon tehokkaammin kuin kolesteroliarvoon. Siksi ruokailutottumusten muuttaminen on ensisijainen hoito silloin, kun veren triglyseridiarvo on suurentunut.

Lipidien tavoitearvot

• Kokonaiskolesteroli: alle 5,0 mmol/l
  
• LDL-kolesteroli: alle 3,0 mmol/l
  
• HDL-kolesteroli: naisilla yli 1,2 mmol/l ja miehillä yli 1,0 mmol/l
  
• Triglyseridit: alle 1,7 mmol/l
  

Milloin lipidiarvot tulisi mitata?

Aikuisella kolesteroliarvot on hyvä mitata vähintään 3–5 vuoden välein. Jos arvot ovat koholla tai riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on suurentunut, on mittaus tarpeen tehdä useammin.

Jos kohonnutta kolesterolia päätetään hoitaa lääkityksellä, tarkistetaan kolesteroliarvot yleensä 1–2 kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisen jälkeen. Kun sopiva hoito on löytynyt, tehdään mittaus noin vuoden välein.