Sydämen terveys
Sydän- ja verisuonitaudit ovat sydämen tai verenkierron toiminnan häiriöihin liittyviä sairauksia. Yleisimpiin sydän- ja verisuonisairauksiin kuuluvat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt. Sydän- ja verisuonitauteja voi ehkäistä hyvillä elintavoilla.
Miten ylläpitää sydänterveyttä?
Sydänsairaudet ovat osin perinnöllisiä, mutta jokainen voi vaikuttaa sydänterveyteensä omilla elintavoillaan. Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio ja liikunta edistävät kaikkea terveyttä – myös sydämen hyvinvointia.
Tupakointi on sydämelle vaarallista, joten siitä kannattaa luopua. Lisäksi stressi vaikuttaa sydämen vointiin, joten on hyvä muistaa palautuminen ja rentoutuminen.
Jos suvussa on vakavia sydänsairauksia, kannattaa mittauttaa säännöllisesti omat verenpaine- ja kolesteroli- ja verensokeriarvot.
Sydänterveyteen liittyviä arvoja
Verenpaineen tavoitearvot terveillä henkilöillä:
- optimaalinen verenpaine alle 120/80 mmHg
- kohonnut verenpaine 140/90 mmHg tai enemmän.
Kokonaiskolesterolin tavoitearvot terveillä henkilöillä:
- kokonaiskolesteroli alle 4,8 mmol/l
- LDL (ns. huono kolesteroli) alle 2,8 mmol/l.
Mitä sydän- ja verisuonitauteja on?
Sydän- ja verisuonitaudit ovat laaja joukko eri sairauksia, jotka kaikki liittyvät sydämen tai verenkierron toiminnan heikkenemiseen tai häiriöihin.
Verenpainetauti eli kohonnut verenpaine
Verenpaine on kohonnut, kun arvo on 140/90 mmHg tai enemmän.
Kohonnut verenpaine todetaan mittaamalla verenpaine verenpainemittarilla.
Mistä kohonnut verenpaine johtuu?
Suurin osa kohonneesta verenpaineesta johtuu elintavoista. Syynä voivat kuitenkin olla myös perintötekijät.
Verenpainetta nostavia tekijöitä ovat mm. tupakointi, ylipaino, runsas suolan käyttö, vähäinen liikunta, alkoholin runsas käyttö ja stressi.
Kohonnut verenpaine ei tunnu miltään. Kohonnut verenpaine rasittaa kuitenkin valtimoita ja sydäntä, ja sen takia sitä on tärkeä hoitaa.
Kohonnut verenpaine nostaa riskiä sairastua muihin sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sydän- ja aivoinfarktiin.
Kohonneen verenpaineen hoitaminen ja ehkäisy
Hyviä elintapoja ylläpitämällä voi vaikuttaa kohonneeseen verenpaineeseen.
Välttämällä ylipainoa, lopettamalla tupakointi ja lisäämällä kuitua ruoassa voidaan pienentää kohonneen verenpaineen riskiä.
Lisäksi vähentämällä alkoholin käyttöä ja suolan määrää sekä liikkumalla reippaasti vähintään puoli tuntia päivittäin voidaan saada kohonnut verenpaine takaisin tavoitearvoihin.
Elintapojen lisäksi verenpainetta hoidetaan verenpainelääkityksellä.
Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotaudissa sydäntä ympäröivät valtimot kalkkeutuvat, ahtautuvat ja osin jopa tukkeutuvat.
Sepelvaltimotauti voi aiheuttaa rintakipua, sydäninfarktin, rytmihäiriöitä, sydämen vajaatoimintaa tai äkkikuoleman.
Rasituksessa tuleva rintakipu voi johtua sepelvaltimotaudista, ja se kannattaa tutkituttaa lääkärillä.
Sepelvaltimotaudin hoitaminen ja ehkäisy
Sepelvaltimotautia hoidetaan erilaisilla lääkkeillä, mm. kolesterolia alentavalla lääkkeellä sekä lyhyt- ja pitkävaikutteisella nitrolla, joka laajentaa sydämen verisuonia ja parantaa verenvirtausta.
Hyvät elintavat, kuten tupakoinnin lopettaminen, liikunnan lisääminen ja monipuolinen ruokavalio hidastavat sairauden etenemistä.
Sydäninfarkti
Sydäninfarktin aiheuttaa tukos sepelvaltimossa.
Sydäninfarkti oireilee puristavalla rintakivulla. Jos rintakipu ei helpota levossa itsestään tai nitrolla muutamassa minuutissa, on soitettava hätänumeroon ja hakeuduttava hoitoon.
Sepelvaltimotauti usein sydäninfarktin taustalla
Infarktin taustalla on useimmiten sepelvaltimotauti. Sepelvaltimon tukos todetaan oireiden, sydänfilmin ja verikokeiden perusteella.
Tukos hoidetaan pallolaajennuksella. Pallolaajennuksen jälkeen tukoksia pyritään estämään lääkehoidolla.
Lääkehoidon lisäksi sydäninfarktin riskiä voi vähentää elämäntapahoidolla: tupakoimattomuus, liikunnan lisääminen, verenpaineen hyvä hoito ja kolesterolia alentava ruokavalio ovat hyviä keinoja.
Eteisvärinä
Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin sydämen rytmihäiriö. Siinä sydämen rytmi muuttuu epäsäännölliseksi. Hoitamaton eteisvärinä lisää aivoinfarktin ja sydämen vajaatoiminnan riskiä.
Eteisvärinälle altistavat yli 75 vuoden ikä, kohonnut verenpaine, muut sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, ylipaino ja uniapnea.
Eteisvärinä voi oireilla epäsäännöllisen sykkeen lisäksi ahdistavana olona ja väsymyksenä sydämen pumppausvoiman heiketessä. Eteisvärinä voi olla myös oireeton.
Eteisvärinä diagnosoidaan EKG-tutkimuksella. Tarvittaessa voidaan ottaa verikokeita ja tehdä sydämen ultraäänitutkimus.
Eteisvärinän hoitaminen ja ehkäisy
Eteisvärinän hoidossa on tärkeää hoitaa sille altistavia tekijöitä, kuten kohonnutta verenpainetta.
Eteisvärinäkohtaus voidaan hoitaa palauttamalla sydämen rytmi sinusrytmiin sairaalassa lääkkeellä tai sähköiskulla.
Eteisvärinä altistaa tukoksille, joten suuri osa eteisvärinäpotilaista tarvitsee pysyvän verenohennuslääkityksen.
Aivoverenkiertohäiriöt
Aivoverenkiertohäiriöitä ovat aivoinfarktit, aivoverenvuodot ja TIA-kohtaukset. Aivoinfarktissa ja TIA-kohtauksessa aivo- tai kaulavaltimon ohimenevä tai pysyvä tukkeutuminen aiheuttaa aivojen hapenpuutteen.
Aivoinfarkti syntyy äkisti ja aiheuttaa toispuolisen halvausoireen.
TIA-kohtaus on ohimenevä aivoinfarkti, jonka oireet ovat samankaltaiset kuin aivoinfarktissa, mutta ne saattavat ohittua nopeasti.
Aivoverenkiertohäiriöiden hoitaminen ja ehkäisy
Aivoinfarkti hoidetaan useimmiten liuotushoidolla sairaalassa.
Liuotushoidon aloittaminen nopeasti, muutaman tunnin sisällä oireiden alkamisesta on tärkeää. Monesti tarvitaan myös kuntoutusta.
Aivoverenkiertohäiriöitä pyritään estämään verenohennuslääkkeillä, pitämällä verenpaine alhaalla ja hyvillä elintavoilla.
Dyslipidemia
Dyslipidemialla tarkoitetaan veren poikkeavia rasva-arvoja. Rasva-arvot ovat poikkeavia, kun
- kokonaiskolesteroli on yli 5,0 mmol/l
- LDL eli huono kolesteroli on yli 3,0 mmol/l
- HDL eli hyvä kolesteroli on pieni: miehillä alle 1 ja naisilla alle 1,2 mmol/l
- triglyseridipitoisuus on yli 1,7 mmol/l.
Rasva-arvot saadaan selville verikokeilla.
Kun arvot ylittyvät, riski sairastua muihin sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa merkittävästi.
Rasva-arvojen laskeminen
Terveelliset elintavat auttavat saamaan rasva-arvoja alemmas. Niihin kuuluvat
- monipuolinen, vain vähän kovaa rasvaa ja runsaasti kuitua sisältävä ruokavalio
- tupakoinnin lopettaminen
- laihduttaminen (jos ylipainoa)
- liikunnan lisääminen
- alkoholin käytön kohtuullistaminen.
Lisäksi voidaan aloittaa kolesterolilääkitys.