Kolesteroli: tehtävät, lähteet, viitearvot

Kolesteroli on ihmiselle välttämätön rasva, jota tarvitaan mm. solukalvojen rakennusaineeksi sekä hormonien ja D-vitamiinin tuotantoon. On olemassa ns. hyvää (HDL) ja pahaa kolesterolia (LDL). Kolesteroliarvoja olisi hyvä seurata säännöllisesti.

Kolesteroli ja sen tehtävät

Kolesteroli on ihmiselle välttämätön rasva. Se kulkee verenkierrossa kuljetusproteiinien ja rasvojen muodostamaan lipoproteiiniin sitoutuneena.

Elimistö ei pysty hajottamaan kolesterolia. Se poistuu elimistöstä joko sapen tai ulosteen mukana. Osa kolesterolista imeytyy suolesta takaisin verenkiertoon.

Kolesteroli on elimistön monille toiminnoille välttämätön aine. Sitä tarvitaan mm. solukalvojen rakennusaineeksi sekä hormonien ja D-vitamiinin tuotantoon. Myös rasvojen sulatuksessa tarvittavat sappihapot muodostuvat kolesterolista.

Mitä korkea kolesteroli tarkoittaa ja mitä se merkitsee terveydelle?

Lukuisten tutkimusten mukaan korkea kolesteroli on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.

Korkea kolesteroli ei oireile välttämättä millään tavalla. Ensimmäinen, yllättävä oire voi olla äkillinen sydän- tai aivoinfarkti.

Jo 30-vuotiaalla, normaalipainoisella ja säännöllisesti liikkuvalla henkilöllä voi olla korkea kolesteroli. Sen vuoksi kolesteroliarvoja olisikin hyvä seurata säännöllisesti.

Mistä kolesterolia saa?

Ihmiskeho tuottaa kolesterolia itsestään.

Kolesterolia saadaan myös eläinperäisistä tuotteista, kuten

• lihasta
  
• maitotuotteista
  
• makkaroista ja leikkeleistä
  
• leipomotuotteista
  
• eineksistä ja pikaruoista.
  

Ruokavalion merkitys kolesteroliarvoihin

Kolesteroli sinänsä ei ole haitallista, kuten ei myöskään eläinrasvojen käyttö. Kyse on ennemminkin siitä, mitä kolesterolille tapahtuu verisuonissa.

Ruokavaliossa kokonaisuus merkitsee: mitä eläinperäisten tuotteiden kanssa syö ja käyttääkö myös pehmeitä kasvirasvoja.

Usein korkean kolesterolin syntyyn tarvitaan myös muita tekijöitä, kuten

• hiljainen tulehdus
  
• ylipaino
  
• insuliiniresistenssi
  
• tupakointi
  
• diabetes
  
• perintötekijät.
  

Hyvä ja huono kolesteroli – HDL ja LDL

Kokonaiskolesteroli kertoo veren kokonaiskolesterolin määrän. Kokonaiskolesteroli jakautuu eri luokkiin, jotka eroavat toisistaan mm. tiheydeltään ja koostumukseltaan.

HDL eli hyvä kolesteroli

HDL on korkeatiheyksinen lipoproteiini, niin kutsuttu hyvä kolesteroli.

HDL kuljettaa kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä takaisin maksaan, jossa se hajoaa.

LDL eli huono kolesteroli

LDL on matalatiheyksinen lipoproteiini. Sitä kutsutaan huonoksi tai pahanlaatuiseksi kolesteroliksi.

LDL kuljettaa kolesterolia kudoksiin ja valtimoiden seinämiin. Suurina määrinä se voi kerääntyä seinämärakenteisiin, jolloin se ahtauttaa valtimoiden läpimittaa ja pienentää niissä virtaavan veren määrää.

Kokonaiskolesterolia oleellisempaa on HDL:n ja LDL:n määrä

Kolesterolimittauksissa kokonaiskolesterolia oleellisempaa on siis tutkia, millä tasolla kolesterolia kuljettavien lipoproteiinien (HDL ja LDL) määrä on.

Verestä löytyy myös erikokoisia kolesterolihiukkasia, ja juuri hiukkasten koko näyttääkin merkitykselliseltä haitallisuutta arvioitaessa.

ApoB

LDL:n proteiiniosa apolipoproteiini B eli apoB kertoo enemmän sydäntautiriskistä kuin pelkkä veren LDL:n määrä. 

ApoB kuvaa niiden partikkelien määrää, jotka aiheuttavat ateroskleroosia.

Jos halutaan tarkempaa tietoa sydäntautiriskistä, voidaan tutkia ApoB:n määriä.

Kolesterolin viitearvot

Kolesterolitutkimusten viitearvot

• kokonaiskolesteroli: < 5,0 mmol/l
  
• LDL-kolesteroli: < 3,0 mmol/l
  
• HDL-kolesteroli:
  
  • naisilla > 1,2 mmol/l
    
  • miehillä > 1,0 mmol/l
    
• triglyseridit: < 2.0 mmol/l.
  

Kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhdeluvun tulisi olla korkeintaan 4.

Mitä kolesteroliarvot merkitsevät ja miten niihin voi vaikuttaa?

Mitä suurempi LDL-kolesterolin määrä, sitä enemmän kolesterolia kertyy kudoksiin ja sen myötä valtimonkovetustaudin riski kasvaa. Ravinnon sisältö vaikuttaa LDL-arvoon enemmän kuin HDL-arvoon.

Korkea HDL on parempi kuin matala. Matala HDL lisää sydän- ja verisuonitaudin riskiä. HDL-arvoa voi nostaa liikunnalla.

Suurentunut veren triglyseridiarvo puolestaan lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Yhteys ei kuitenkaan ole yhtä suuri kuin kolesteroliarvoilla, ja korkeaan triglyseridiarvoon saadaan vaikutettua hyvin ruokavaliomuutoksilla.