Verensokeri – polttoainetta elimistölle

Verensokeri eli glukoosi on yksi elimistön tärkeimmistä energian lähteistä. Saamme glukoosia suurimmaksi osaksi ravinnosta. Glukoosia voidaan mitata testillä fp-Gluk.

Mitä glukoosi on?

Glukoosi on yksi yleisimmistä sokereista. Se on elintärkeää polttoainetta ihmisen aivoille ja hermostolle. Glukoosi antaa energiaa ja auttaa toimimaan.

Saamme glukoosia suurimmaksi osaksi ravinnosta, mutta kehomme osaa tuottaa sitä myös itse.

Veren glukoosiarvo on sama asia kuin verensokeri. Verensokeriin liittyvistä sairauksista tutuin on diabetes eli sokeritauti.

Verensokerin toiminta elimistössä

Kevyessä työssä ja levossa lihakset käyttävät energian lähteenään rasvoja. Kovemmassa rasituksessa energian lähteenä käytetään veren ja ravinnon glukoosia sekä varastosokeria, glykogeeniä.

Ruokailujen välillä tai paastotessa elimistö ottaa glukoosin glykogeenivarastoista. Jos paasto jatkuu, glukoosia valmistetaan maksassa mm. maitohaposta, aminohapoista ja glyserolista.

Jos glukoosia ei ole riittävästi käytössä, kudokset alkavat käyttää energian lähteenään rasvahappoja.

Glukoosin hyödyntämiseen tarvitaan insuliinia

Elimistö tarvitsee haiman tuottamaa insuliinia voidakseen hyödyntää glukoosin.

Insuliinin avulla glukoosi pääsee kudoksiin, kuten lihaksiin. Aivoihin glukoosi pääsee ilman insuliinia.

Normaalisti verensokeri nousee aterian jälkeen. Sen seurauksena insuliinin eritys lisääntyy, jolloin verensokeripitoisuus pysyy vakaana.

Verensokeri ja ravinto

Syöty ravinto ylläpitää verensokeritasapainoa.

Hiilihydraatit, kuten vihannekset, hedelmät, marjat, viljatuotteet, peruna, sokeri- ja valkojauhotuotteet nostavat verensokeria. Vaikka hiilihydraattipitoisessa ruoassa, kuten leivässä tai omenassa, ei olisi yhtään lisättyä sokeria, se nostaa kuitenkin verensokeria.

Hiilihydraattien verensokerivaikutus on hyvin erilainen. Osa, vaikkapa limonadi, nostaa verensokerin nopeasti pilviin, kun taas esimerkiksi tuoreet, raa´at kasvikset pitävät verensokerin tasaisena pidempään.

Proteiinit, rasvat ja kuidut hidastavat verensokerin nousua ja tukevat sen tasaisena pysymistä.

Normaali verensokeri

Aterian jälkeen verensokeri kohoaa, mutta insuliini tai liikunta saavat sen tasoittumaan.

Verensokerin saa pidettyä normaalina

• syömällä säännöllisin väliajoin

• käyttämällä runsaasti erityisesti tuoreita kasviksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja

• lisäämällä kuitujen määrää (kasvikset, täysjyväviljatuotteet ja palkokasvit)

• vähentämällä sokeripitoisten valmisteiden määrää

• huolehtimalla hyvin koostetuista aterioista, jotka sisältävät verensokerin nousua hidastavia proteiineja ja rasvoja sekä vihanneksia ja juureksia (osa kevyesti kypsennettynä, osa raakana).

Alhainen verensokeri ja oireet

Alhainen verensokeri eli hypoglykemia aiheuttaa erilaisia oireita, kuten

• väsymystä
• keskittymiskyvyn ja suorituskyvyn laskua
• ärtyneisyyttä
• voimattomuutta
• makean nälkää
• häiriöitä näössä ja puheessa
• hikoilua
• tärinää
• kouristelua
• tajunnan heikkenemistä.

Jos verensokeri laskee liian alas, elimistöllä on toimintavaikeuksia.

Alhainen verensokeri voi johtua syömättömyyden tai paaston lisäksi mm.

• insuliinilääkityksen yliannostuksesta
• alkoholimyrkytyksestä
• aivolisäkkeen tai lisämunuaisten vajaatoiminnasta.

Korkea verensokeri ja oireet

Liian korkea verensokeri, hyperglykemia, kiihdyttää insuliinihormonin tuotantoa liiaksi. Tämä johtaa verensokerin nopeaan pakenemiseen soluihin sokerina ja rasvoina.

Pitkään liian korkealla ollut verensokeri oireilee väsymisenä, laihtumisena, suurentuneena virtsaamisen tarpeena, elimistön kuivumisena ja janon tunteena.

Korkea verensokeri voi johtua

• diabeteksesta eli sokeritaudista

• haimatulehduksesta, maksavauriosta tai infektiosta

• korkeasta kasvuhormonista, adrenaliini- tai kortisolitasoista tai glukagonipitoisuudesta (insuliinin vastavaikuttaja, joka vapauttaa glukoosia tarvittaessa verenkiertoon).

Verensokerin viitearvot (fp-Gluk)

Verensokerin viitearvo (paastoarvo fp-Gluk) on 4–6 mmol/l.

Yleensä verensokeritasoja mitataan, kun seurataan tai epäillään diabetesta. Diabeteksen riskitekijöitä ovat mm. ylipaino, sukurasite ja sydänsairaus.

Luotettava verensokeritutkimuksen tulos vaatii 10–12 tunnin paaston ennen näytteenottoa.