Laboratoriotutkimus kertoo, miten voit

Laboratoriotutkimus on luotettava ja vertailtavissa oleva terveydentilan mittari.

Omien arvojen säännöllinen mittauttaminen vie aikaa vain hetken, mutta sillä voi olla suuri merkitys hyvinvointiin. Laboratoriotulosten pohjalta voi ennakoida mahdollisia terveysongelmia ja muuttaa elintapoja niiden ehkäisemiseksi.

Poikkeavien tulosten kohdalla kannattaa tarvittaessa hakeutua lääkäriin. Lääkäri auttaa tulosten tulkinnassa ja arvioi hoito- ja jatkotutkimusten tarpeen.

Yleisimmät laboratoriotutkimukset

Yleisimmin laboratoriokokeita otetaan verestä, virtsasta ja ulosteesta.

Useimmiten laboratoriokokeet otetaan verestä, koska verestä saadaan paljon tietoa elimistön toiminnasta.

Virtsanäytteiden avulla tutkitaan tavallisimmin munuaisten, virtsateiden ja virtsarakon tilaa. Virtsanäytteitä käytetään myös munuaisiin rajoittumattomien yleissairauksien tutkimisessa.

Ulostenäytteestä tutkitaan useimmiten tarttuvien bakteeri- ja virusripulien aiheuttajia.

Miten laboratoriokokeisiin valmistaudutaan

Monet näytteenottohetkeä edeltävät tekijät vaikuttavat laboratoriotutkimusten tuloksiin. Sen vuoksi on tärkeää, että näytteenottoon valmistaudutaan annettujen ohjeiden mukaisesti.

Suurin osa laboratoriotutkimuksista ei vaadi paastoamista tai tiettyä kellonaikaa. Silloin näyte voidaan ottaa mihin aikaan tahansa laboratoroiden aukioloaikana.

Tutustu laboratoriotutkimusten valmistautumisohjeisiin.

Paastoaminen tai näytteenotto määrättyyn kellonaikaan

Tarkista saamastasi ohjeesta, miten tutkimukseen tulee valmistautua.

Paastonäytettä varten on oltava syömättä 10–12 tuntia. Paaston aikana voi juoda lasillisen vettä.

Jotkut laboratoriotutkimukset edellyttävät näytteenottoa tiettyyn kellonaikaan. Tarkan ajan voit tarkistaa tutkimuksen kuvauksesta.

Yleiset laboratoriotutkimuksiin vaikuttavat tekijät

Monet tekijät, kuten ruokailu, ruumiillinen rasitus, stressi, kahvi, tupakka, alkoholi, lääkkeet, luontaistuotteet ja vitamiinit, voivat vaikuttaa laboratoriotutkimusten tuloksiin.

Vältä tupakointia, alkoholia ja voimakasta ruumiillista rasitusta verinäytteenottoa edeltävän vuorokauden aikana.

Laboratoriokokeiden viitearvot

Viitearvot tarkoittavat tulosten vaihteluväliä eli viiteväliä, jonka sisällä oleva tulos on niin sanotusti normaali. Osassa tutkimuksista, kuten kolesterolimittauksissa, puhutaan viitearvojen sijaan tavoitearvoista.

Laboratoriokokeen tulos on todennäköisesti ns. normaali, jos se on viitearvojen sisällä. Noin viidellä prosentilla tutkittavista arvo voi kuitenkin olla viitteiden ulkopuolella, vaikka henkilö olisi terve.

Epäselvissä tilanteissa kannattaa aina olla yhteydessä lääkäriin. Lääkäri arvioi kokonaistilanteen ja katsoo, onko mahdollisille jatkotutkimuksille tai -toimenpiteille tarvetta.

Viitearvoihin vaikuttavat tekijät

Viitearvot vaihtelevat usein iän ja sukupuolen mukaan. Siksi monissa tutkimuksissa tarvitaan omat viitearvot vastasyntyneille, eri-ikäisille lapsille ja aikuisille sekä vielä miehille ja naisille erikseen.

Jotkin viitearvot voivat vaihdella myös vuorokaudenajan mukaan.

Laboratorioon ilman lähetettä

Laboratoriokokeisiin pääsee myös ilman lääkärin lähetettä. Lääkärin puoleen on kuitenkin hyvä kääntyä aina, jos herää epäilys sairaudesta, on oireita tai oma terveys mietityttää.

Laboratoriotulosten tulkinta

Eri laboratorioilla on käytössä eri viitearvoja testaus- ja analysointimenetelmien eroista johtuen. Tästä syystä eri laboratorioiden tutkimustuloksia ei voi aina verrata suoraan keskenään.