Kreatiniini mittaa munuaisten toimintaa

Kreatiniini on lihasten aineenvaihduntatuote.

Kreatiniini mitataan, kun halutaan selvittää tai seurata munuaisten toimintaa.

Kreatiniini voidaan mitata myös silloin, kun tutkitaan elimistön yleistä terveydentilaa sairauksissa, jotka vaikuttavat munuaisiin. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit.

Kreatiniini nousee, kun munuaisten toiminta heikkenee

Korkea kreatiniiniarvo on usein merkki munuaistoiminnan häiriöstä tai munuaissairaudesta.

Kreatiniinin nousuun voivat vaikuttaa

• munuaissairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta
  
• munuaisten toimintaan vaikuttavat sairaudet, kuten diabetes, vakavat infektiot, verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta ja muut sydän- ja verisuonisairaudet
  
• munuaisiin vaikuttavien lääkkeiden aloitus tai annosmuutos.
  

Muita syitä korkealle kreatiniinille voivat olla esimerkiksi

• henkilön suuri lihasmassa
  
• fyysinen rasitus
  
• lihan syöminen 7 tunnin sisällä ennen näytteenottoa
  
• elimistön kuivuminen (nestehukka).
  

Veren korkea kreatiniinipitoisuus voi aiheuttaa väsymystä, ruokahaluttomuutta, lihaskramppeja ja huonovointisuutta. Lievästi koholla oleva kreatiniini ei yleensä aiheuta oireita.

Matala kreatiniiniarvo voi johtua henkilön pienestä lihasmassasta tai aliravitsemuksesta.

Kreatiniinin (Krea) viitearvot

• Naiset: alle 90 μmol/l
  
• Miehet: alle 100 μmol/l
  

Kreatiniinin mittaaminen

Kreatiniinia voidaan testata verikokeella. Laboratoriossa käytetään lyhennettä P-Krea tai S-Krea.

Kreatiini vai kreatiniini?

Kreatiini ja kreatiniini menevät helposti sekaisin keskenään.

Kreatiini on entsyymi, jota on lihaksissa, sydämessä ja aivoissa. Kehossa kreatiinista muodostuu kreatiniinia.

Myös kreatiinia voidaan mitata verikokeella (kreatiinikinaasi, P-CK). Kreatiinitutkimusta tarvitaan esimerkiksi silloin, kun on syntynyt epäily lihastaudista tai merkittävästä lihasvauriosta.