Oletko miettinyt, mitä laboratorionäytteelle tapahtuu näytteenoton jälkeen? Tätä tulee harvemmin pohdittua, koska yleensä laboratoriossa käydessä kiinnostaa lähinnä kokeen tulos ja sitä seuraava mahdollinen diagnoosi.

Ennen tuloksen valmistumista näyte käy kuitenkin läpi monivaiheisen, vaativan prosessin.

Tavallisesti näyte siirtyy näytteenoton jälkeen kuljetettavaksi laboratorioon. SYNLAB analysoi näytteet keskuslaboratorioissaan. Keskuslaboratorio tarkoittaa laboratoriota, jonne on keskitetty laboratorioanalytiikkaa ja joka palvelee useita toimipisteitä. SYNLABin Helsingin, Tukholman ja Tallinnan keskuslaboratoriot on akkreditoitu kansainvälisten kriteerien mukaan ja niiden laatua seurataan tarkoin.

Maallikosta voi kuulostaa oudolta, että paikallisessa laboratoriossa otetut näytteet liikkuvat vaikka toiselta puolelta Suomea Helsinkiin tai Tallinnaan saakka. Kaikki keskuslaboratoriot kuitenkin kuljettavat näytteitään, välillä jopa Keski-Eurooppaan saakka. Suurin osa laboratorionäytteistä kestää hyvin kuljettamista ja sen aiheuttamaa viivettä analyysin aloittamisessa.

SYNLABin operatiivisen johtajan ja johtavan ylilääkärin Sakari Jokirannan mukaan vain pieni osa, alle viisi prosenttia näytteistä, ei kestä viivettä. Tällaisia aikaviiveelle herkkiä näytteitä ovat esimerkiksi tietyt veren hyytymistekijät ja sydäninfarktiin liittyvä analytiikka.

Sydäninfarktin analytiikassakin näyte teknisesti kestäisi kuljetusta, mutta tieto hoitoa vaativasta ongelmasta täytyy saada mahdollisimman nopeasti.

”Sydäninfarktin analytiikka perustuu siihen, että selvitetään, onko sydänlihaksessa tapahtunut vaurioita. Jos vaurioita on tapahtunut, sydänlihaksesta vapautuu aineita, jotka näkyvät verenkierrossa. Jos vaurioita on, sepelvaltimoita tukkinutta hyytymää pitää päästä liuottamaan nopeasti. Siksi analytiikkaa on tehtävä hoitoyksikössä joko lähilaboratoriossa tai vieritestauksena”, Jokiranta kertoo.

Laboratorio tarkistaa jokaisen näytteen

Suurin osa näytteistä kuitenkin reissaa sujuvasti hoitoyksikön ja keskuslaboratorion välillä. Laboratorio seuraa näytteiden kuljetuksessa monia asioita, kuten kuljetukseen kuluvaa aikaa ja kuljetusolosuhteita, esimerkiksi lämpötilaa.

Kun näyte on perillä keskuslaboratoriossa, näytteen ottaa vastaan vastaanottoyksikön henkilökunta. Henkilökunta varmistaa, ettei näyte ole vaurioitunut kuljetuksen aikana ja se pystytään analysoimaan luotettavasti. Käytännössä tarkistuksessa katsotaan läpi jokainen näyteputki tai -purkki joko näytetelineessä tai yksitellen ja varmistetaan, että näyte on sama kuin mitä laboratoriolähetteessä lukee.

”Joskus näyte voi olla oikea, mutta se on otettu vääränlaiseen näyteputkeen. Silloin näytettä ei voi analysoida luotettavasti”, Jokiranta kertoo esimerkkinä.

Vastaanottoyksikkö tarkistaa myös, että näyte on tullut laboratorioon riittävän nopeasti ja sen voi analysoida luotettavasti. Valtaosa keskuslaboratorioon saapuvista näytteistä kelpaa analysoitavaksi. Vain hyvin pieni osa, alle 0,02 prosenttia, näytteistä joudutaan jättämään analysoimatta. Yleisimmin syynä tähän ovat joko väärä näytteenottoajankohta, riittämätön määrä näytettä tai muu näytteeseen liittyvä ongelma, kuten näytteenä olevan veren hyytyminen. Tällöin laboratorio on yhteydessä näytteenottoyksikköön ja pyytää potilaalta uuden näytteen.

Näytteiden reissaamiseen näytteenottopisteestä analyysilaboratorioon kuluu aina jonkin verran aikaa. Kuljetukseen kuluva aika on kuitenkin vain yksi osa ajasta, joka kuluu näytteenotosta tuloksen saamiseen. Viivettä näytteen käsittelyyn voi tulla vaikkapa siitä, kuinka nopeasti näyte lähtee näytteenotosta kuljetukseen. Tärkeä kohta ketjussa on myös se, kuinka nopeasti näytteen analysointi alkaa sen saavuttua laboratorioon.

Automaatiorata analysoi yleisimmät laboratorionäytteet

Kaikkein yleisimmät laboratorionäytteet, kuten verenkuva, tulehdusarvot tai maksan ja munuaisten toiminnasta kertovat kokeet, analysoidaan SYNLABissa niin kutsutulla automaatioradalla. Laboratoriohenkilökunta siirtää näytteet automaatioradalle heti, kun vastaanottoyksikkö on varmistanut näytteiden olevan kunnossa.

Analytiikan automatisointi perustuu siihen, että näytteitä on tarpeeksi paljon ja kaikki näytteet on otettu samanlaisiin putkiin. Automaatioradan toiminnan laatua SYNLAB valvoo jatkuvasti niin kutsutuilla autovalidaatiosäännöillä. Analyysin tulos voidaan lähettää laboratoriosta eteenpäin vain, jos nämä säännöt täyttyvät. Tämän takia on hoitoyksikköön tai potilaalle lähtevät tulokset ovat lähes poikkeuksetta oikein.

Kaikessa analytiikassa on aina olemassa virheen mahdollisuus, mutta Sakari Jokirannan mukaan automaatiossa se on pienin, koska tarkistusjärjestelmä on hyvin luotettava. Sen takia myös automaatioradalla tehtävän analytiikan laatu on samankaltainen kaikissa akkreditoiduissa laboratorioissa, kunhan automaattiset tarkastukset on määritelty oikein ja automaatiorata huolletaan hyvin. Myös akkreditointitarkastuksissa nämä asiat käydään aina läpi.

”Syksyllä akkreditointitarkastajat oikein kiittelivät meidän automaation ja hematologian henkilökunnan ammattitaitoisuutta. Kovan luokan osaajat hoitavat meillä näitä toimintoja”, Jokiranta sanoo tyytyväisenä.

Automaatiorata ei kuitenkaan pysty analysoimaan kaikkia laboratorionäytteitä. Osan näytteistä laboratoriohenkilökunta käsittelee näytesarjoina, jolloin samaa näytettä kootaan yhteen tietty määrä. Silloin yksittäisten näytteiden käsittelystä ei tule liian työlästä tai kallista. Isommissa keskuslaboratorioissa näytesarjat tulevat täyteen nopeammin kuin pienemmissä laboratorioissa. Silloin myös näytteen analysoinnin viive lyhenee.

Patologian ja mikrobiologian sekä tiettyjä erikoiskemian näytteitä ei analysoida automaatioradalla, koska näiden näytteiden käsittely ja analysointi vaatii paljon käsityötä ja näytetyypit sekä kuljetusastiat vaihtelevat paljon.

”Monet analyyseista kuulostavat hienoilta ja sitä ne ovatkin, todellista high-techia. Uudentyyppisten kalliiden ja herkkien analysaattoreiden avulla voidaan tutkia hyvin pieniä asioita, esimerkiksi mikrobien DNA:n tai RNA:n perimää. Toisaalta esimerkiksi erikoiskemian analytiikassa massaspektrometrilla voi jopa mitata testosteronipitoisuuksia naisilta ja lapsilta, vaikka määrät ovat hyvin pieniä”.

Osa näytteistä reissaa Eurooppaan

Jotkut laboratorionäytteet reissaavat pitkiäkin matkoja: ne viedään Suomesta analysoitaviksi esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Tällaisia ovat näytteet, joita otetaan koko Suomessa niin harvoin, että ne kannattaa lähettää analysoitavaksi ulkomaille. Tällaisia harvinaisia analyyseja on noin 1000 – 2000. Niiden avulla analysoidaan esimerkiksi erilaisia harvinaisia aineenvaihduntasairauksia ja infektioita.

”Periaatteessa näitä analyyseja voisi tehdä Suomessakin, mutta täällä ei ole kokemusta kaikkien analyysien tekemisestä ja analyysin hintakin tulisi oleellisesti kalliimmaksi. Nähdäkseni kansainvälisen tason analytiikkaa kannattaa hyödyntää silloin, kun se on halvempaa ja laadukkaampaa”, Jokiranta toteaa.

Vieritestaus tuo laboratorion lähelle

Lähes kaikki laboratorionäytteet ovat siis kovia reissaajia, mutta analytiikkaa voidaan tehdä myös niin, etteivät näytteet lähde pois hoitoyksiköstä. Tällaista analytiikkaa kutsutaan vieritestaukseksi. Vieritestaus tarkoittaa laboratoriotestausta, joka voidaan tehdä lääkärin vastaanotolla tai hoitoyksikössä. Vieritestauksella voi testata esimerkiksi sydäninfarktin merkkiaineita, verensokerin tasoa tai tulehdusmarkkereita.

Yleensä lääkäri saa vieritestauksen tulokset käyttöönsä muutamissa minuuteissa tai enintään kahden tunnin kuluessa. Vieritestaus on hieman kalliimpaa kuin perinteinen laboratorioanalytiikka. Kustannusero selittää sen, että niin monet näytteet edelleen reissaavat eri puolilla Suomea ja maailmaa.

Joissain tilanteissa vieritestaus on myös kustannustehokasta. Jokirannan mukaan esimerkiksi alueilla, joilla sairaaloita on harvassa, lääkärin kannattaa testata vieritestauksella, pitääkö potilas lähettää sairaalaan ambulanssilla tai taksilla, vai riittäkö sillä hetkellä esimerkiksi kotihoito tai hoito paikallisella vuodeosastolla.

Vieritestauksen hyödyt on huomattu monessa tilanteessa. Tästä kertoo se, että vieritestaus kasvaa maailmanlaajuisesti noin 15 prosenttia vuodessa. Vieritestauksen haasteena on kuitenkin ollut laadun vaihtelevuus.

”Mitä pienempi vieritestauslaboratorio on, sitä todennäköisempää on, ettei siellä ole laboratorioalan ammattilaista paikalla ja osaamisen varmistaminen voi olla vaikeaa”, Jokiranta sanoo.

Laatuvaihtelun ongelman ratkaisemiseksi SYNLAB on kehittänyt vieritestauksen hallintajärjestelmän MediPOC:n. Se nopeuttaa vieritestausta ja lisää analytiikan luotettavuutta. MediPOCia käytettäessä erilaisia käsityövaiheita ja inhimillisen virheen mahdollisuuksia jää pois, vääriä tuloksia ei tule ja tiedot analyysin tuloksista menevät suoraan sähköisiin järjestelmiin.