Vaihdevuodet eli menopaussi
Vaihdevuodet eli menopaussi ovat vaihe naisen elämässä, jolloin kuukautiset loppuvat eikä nainen voi enää tulla raskaaksi. Vaihdevuodet johtuvat hormonitoiminnan hiipumisesta. Vaihdevuosia voidaan tutkia mm. mittaamalla S-E2 eli veren estradioli-pitoisuus.
Vaihdevuodet ovat vaihe naisen elämässä
Vaihdevuodet eli menopaussi ei ole sairaus, vaan yksi vaihe naisen elämässä.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että munasarjojen erittämien estrogeenin ja progesteronin eli keltarauhashormonin tuotanto alkaa vähentyä n. 45–55-vuotiaana, mikä aiheuttaa muutoksia elimistössä. Nämä muutokset johtavat kuukautisten loppumiseen, eikä nainen voi sen jälkeen enää tulla raskaaksi.
Menopaussin diagnoosi täyttyy siinä vaiheessa, kun kuukautiset ovat olleet poissa yli vuoden.
Milloin vaihdevuodet alkavat?
Vaihdevuosien alkamisikä on hyvin yksilöllinen. Osalla vaihdevuodet voivat alkaa jo 40 vuoden iässä, toisilla vasta 60-vuotiaana.
Suomalaisnaisilla menopaussi alkaa keskimäärin 51-vuotiaana.
Pre-, peri- ja postmenopaussi
Premenopaussi on 5–10 vuoden ajanjakso ennen menopaussia, jolloin hormonitoiminta alkaa hidastua ja kuukautiskierto muuttuu epäsäännölliseksi.
Estrogeenin väheneminen voi aiheuttaa jo tässä vaiheessa joitakin oireita, kuten PMS-oireiden pahenemista, hikoilua ja univaikeuksia.
Perimenopaussi tarkoittaa varsinaisia vaihdevuosia, jolloin oireet ovat suurimmillaan.
Perimenopaussi loppuu menopaussiin siinä vaiheessa, kun kuukautiset ovat olleet poissa vuoden ajan.
Postmenopaussi on ajanjakso menopaussin jälkeen, jolloin oireilu voi vielä jatkua, mutta vähenee kuitenkin koko ajan. Estrogeenin suojaavan vaikutuksen loppumisen vuoksi naisen riski osteoporoosiin ja sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa.
Vaihdevuosioireet
Vaihdevuosien aiheuttama hormoninpuutos voi aiheuttaa monenlaisia oireita ja tuntemuksia, jotka saattavat häiritä naisen elämää.
Tyypillisimpiä oireita ovat hikoilu, kuumat aallot ja uniongelmat. Unihäiriöitä ja hikoilua esiintyy jopa 70–80 prosentilla naisista.
Muita oireita voi olla mm.
- mielialanvaihtelut
- masennus, ahdistuneisuus ja aloitekyvyttömyys
- painonhallinnan vaikeus
- limakalvojen kuivuminen
- seksuaalinen haluttomuus
- päänsärky
- pahoinvointi
- ummetus, turvotus ja muut suolisto-oireet
- heikotus, huimaus
- verensokerin säätelyhäiriöt
- sydämen tykytys
- virtsaamisvaivat ja tiheä virtsaamisen tarve.
Menopaussin kaltaisille oireille voi olla myös muita syitä
On tärkeää huomioida, että muidenkin hormonien kuin estrogeenin ja progesteronin epätasapaino ja tuotannon häiriöt voivat olla menopaussin oireiden taustalla. Näitä hormoneja ovat mm. adrenaliini, kortisoli, insuliini, DHEA, dehydroepiandrosteroni ja testosteroni.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet voivat olla samankaltaisia kuin vaihdevuosioireet, mikä olisi hyvä huomioida diagnoosia tehdessä.
Vaihdevuosien luonnollinen hoito
Jos vaihdevuosioireet ovat lieviä, kehoa voi tukea luonnollisin keinoin ruokavalion, liikunnan ja stressinhallinnan avulla.
- Pitkään jatkunut stressi vaikuttaa negatiivisesti hormonitoimintaan, suoliston toimintaan ja aivotoimintaan, joten stressin hallintaan saaminen on tärkeää.
- Suoliston päivittäinen toiminta on tärkeää, koska sitä kautta elimistö poistaa ylimääräisiä kuona-aineita ja hormoneita.
- Ylipaino lisää hikoiluoireita ja tulehdustilaa kehossa, joten painonhallinta on niin ikään oleellista.
- Ruokavaliosta on hyvä poistaa teolliset, sokeripitoiset ja valmistuotteet ja vähentää punaisen lihan määrää. Vastaavasti elimistö kiittää, kun ruokavalioon lisätään runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä.
- Unirytmin ja riittävän unen priorisointi, säännöllinen liikunta, raitis ilma, sosiaalinen elämä ja mielekäs tekeminen ovat osa kokonaisvaltaista hoitoa.
Luontaistuotteiden käyttö vaihdevuosien hoidossa
Osa naisista hyötyy lievissä oireissa luontaistuotteiden käytöstä.
Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet luontaistuotteista osittain positiivisia, osittain sattumanvaraisia tuloksia. Joillekin ne ovat hyvin avuksi, ainakin jonkin aikaa, toisille ei ollenkaan.
Vaihdevuosien lääkkeellinen hoito
Estrogeeniä sisältävä hormonikorvaushoito on yleisin lääkkeellinen hoito hankaliin vaihdevuosi-oireisiin. Se tuo monille helpotusta.
Lääkitys lisää jonkin verran rintasyövän ja sydän- ja verisuonitautien riskiä.
On olemassa myös ns. bioidenttisiä hormoneja, jotka ovat luonnollisempi vaihtoehto kuin synteettiset hormonit.
Vaihdevuosien testit ja viitearvot
Usein estrogeeneistä esitellään estradioli, estroni sekä estrioli. Tärkein näistä on estradioli (S-E2), jota syntyy munasarjoissa, lisämunuaisessa sekä istukassa. Estradiolipitoisuutta mitataan seerumista.
Estradiolin viitearvoja arvioitaessa estradiolipitoisuus tulee suhteuttaa meneillään olevan kierron vaiheeseen.
Viitearvot ovat:
- follikkelivaihe: 0,07–0,53 nmol/l
- ovulaatiohuippu: 0,23–1,31 nmol/l
- luteaalivaihe: 0,20–0,79 nmol/l
- postmenopaussi: < 0,12 nmol/l.
Follikkelivaihe on aika ennen ovulaatiota. Se alkaa kuukautisten ensimmäisenä päivänä.
Luteaalivaiheella tarkoitetaan aikaa ovulaatiosta kuukautisvuodon alkamiseen.
Kun munasolu on kypsynyt, se puhkeaa ja irtoaa, jolloin alkaa ovulaatio.