Kilpirauhasen vajaatoiminta: syyt, oireet, testaus ja arvot

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on yleisin kilpirauhasen toimintaan liittyvä ongelma. Se aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten uupumusta, aivosumua, painonhallinnan vaikeutta ja palelua. Kilpirauhasarvot on hyvä mitata diagnoosin varmistamiseksi.

Mikä kilpirauhanen on?

Kilpirauhanen on umpieritteinen rauhanen, joka koostuu kahdesta lohkosta aataminomenan alapuolella. Ulkonäöltään kilpirauhanen muistuttaa hieman perhosta.

Kilpirauhanen tuottaa, varastoi sekä erittää kilpirauhashormoneja, kuten tyroksiinia (T4) ja trijodityroniinia (T3).

Kilpirauhashormoneilla on monta merkittävää tehtävää. Niitä tarvitaan mm.

• hormonien tuotantoon (estrogeeni) ja toimintaan (kasvuhormoni)
  
• rasva-, sokeri- ja luuston aineenvaihduntaan
  
• suoliston, sappirakon ja maksan toimintaan.
  

Kilpirauhashormonit varastoituvat follikkeleihin

Kilpirauhasen toiminnan perusyksiköitä ovat rakkulat eli follikkelit. Niissä muodostuu tyreoglobuliinia ja kilpirauhashormoneja (T3 ja T4).

Valmiit kilpirauhashormonit varastoidaan follikkeleiden keskustaan, josta niitä kuljetetaan tarvittaessa soluihin ja veren mukana elimistöön.

Hypotalamus ja aivolisäke säätelevät kilpirauhasen toimintaa

Aivoissa sijaitsevalla hypotalamuksella ja aivolisäkkeellä on merkittävä rooli kilpirauhasen toiminnan säätelyssä.

Jos esimerkiksi palelemme, hypotalamus erittää tyreotropiinia vapauttavaa hormonia (TRH), joka kulkeutuu veren mukana aivolisäkkeeseen. TRH stimuloi aivolisäkettä erittämään tyreotropiinia (TSH), joka antaa kilpirauhaselle käskyn tuottaa kilpirauhashormoneja.

Kun hormoneja on sopiva määrä ja keho on saavuttanut sopivan lämpötilan, hypotalamukseen ja aivolisäkkeeseen lähtee viesti, että TRH- ja TSH-hormonien eritystä voi vähentää.

Tällä mekanismilla kilpirauhashormonien määrä on normaalisti tasapainossa elimistössä.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan syyt ja oireet

Kilpirauhasen vajaatoimintaa esiintyy noin 2–7,5 %:lla naisista ja noin 0,1–2,8 %:lla miehistä. Lääkitystä sairauteen saa noin 5 % väestöstä. Naisilla hypotyreoosi on neljä kertaa yleisempi kuin miehillä.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisin syy Suomessa on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus eli Hashimoton tyreoidiitti. Siinä elimistön oma immuunipuolustus muodostaa vasta-aineita omaa kilpirauhaskudosta vastaan. Tauti saattaa olla periytyvä.

Maailmanlaajuisesti kilpirauhasen vajaatoiminnan syynä on usein jodin puute.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat moninaisia. Yleisiä oireita ovat mm.

• uupumus
  
• painon nousu
  
• yliherkkyys kylmälle ja jatkuva palelu
  
• turvotus
  
• ummetus
  
• verensokerihäiriöt
  
• masennus ja ahdistuneisuus
  
• alhainen verenpaine
  
• kohonneet kolesteroliarvot (kokonaiskolesteroli ja LDL)
  
• aivosumu
  
• hiusten, kynsien ja ihon huono kunto sekä hiusten lähtö
  
• kulmakarvojen ohentuminen, erityisesti ulkoreunalta
  
• uniongelmat
  
• naisilla kuukautisongelmat
  
• miehillä impotenssi.
  

Kilpirauhasen vajaatoiminnan toteaminen ja hoito

Kilpirauhasen vajaatoiminnan toteamiseen tarvitaan laboratoriotestejä.

Kilpirauhasen toimintaa arvioidaan yleisimmin mittaamalla tyroksiini (S-T4-V) ja TSH (S-TSH).

Toisinaan saatetaan haluta mitata myös trijodityroniini (S-T3-V) sekä kilpirauhasvasta-aineet, kuten tyreoideaperoksidaasi (TPOAB), ja tyreoglobuliinin vasta-aineet (S-TYGLAB).

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan lääkehoidolla. Kun lääkitys saadaan kohdalleen, yleensä myös yleisvointi paranee.

Kilpirauhasarvojen viitearvot

• S-TSH: 0,5–3,6 mU/l
  
• S-T4-V: aikuisilla 9–19 pmol/l
  
• S-T3-V: 2,6–5,7 pmol/l
  
• TPOAB:
  
  • normaali alle 35 kU/l
    
  • lievästi kohonnut 35–100 kU/l
    
  • kohonnut yli 100 kU/l
    
• TYGLAB:
  
  • normaali alle 4 kU/l
    
  • lievästi kohonnut 4–80 kU/l
    
  • kohonnut yli 80 kU/l