Ärtyneen suolen oireyhtymä – IBS:n oireet, syyt ja hoito

IBS eli ärtyneen suolen oireyhtymä on yleinen mutta kiusallinen vaiva. IBS:n oireet vaihtelevat, ja toisinaan niitä voi olla enemmän, toisinaan vähemmän. Oireyhtymää hoidetaan ruokavaliolla, ravintolisillä sekä stressinhallinnalla.

IBS on yleinen vaiva

Ärtynyt suoli on yksi yleisimmistä syistä käydä lääkärin vastaanotolla. Suomessa noin 10 % väestöstä kärsii ärtyneen suolen oireista. IBS on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä.

Ärtyneen suolen oireyhtymä eli IBS (inflammatory bowel syndrome) on toiminnallinen ja vaaraton tauti, jossa potilaalla ei ole mitään elimellistä vikaa. Yleensä tähystyksessä tai verikokeissa on kaikki hyvin.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on toki kiusallinen vaiva, joka saattaa pahimmillaan rajoittaa voimakkaasti potilaan sosiaalista elämää.

On hyvä huomioida, että IBS on eri asia kuin IBD (inflammatory bowel disease), joka viittaa tulehduksellisiin suolistosairauksiin.

IBS:n oireet

IBS:n oireet voivat olla moninaisia, ja ne vaihtelevat eri ihmisillä.

Oireita voivat olla mm.

• ripuli 
  
• ummetus 
  
• vatsan turvotus 
  
• ilmavaivat
  
• ruoansulatusongelmat 
  
• kivut ja kouristukset eri puolilla vatsaa 
  
• närästys tai vatsan polte 
  
• ulostamisen jälkeen tunne, että suoli ei tyhjene kunnolla 
  
• uloste, joka näyttää pieniltä papanoilta
  
• uloste, jossa on limaa
  
• alhainen mieliala
  
• väsymys
  
• laihtuminen. 
  

Välillä oireita voi olla enemmän, välillä vähemmän. Stressaava elämäntilanne tai esimerkiksi suuri elämänmuutos voi aiheuttaa oireiden pahenemista.

IBS:n syyt

Kun selvitetään IBS:n syitä, tulee ensin sulkea pois hoitoa vaativat sairaudet ja tilat, kuten suolistotulehdus, kilpirauhasen toimintahäiriöt, keliakia, laktoosi-intoleranssi tai sappikivet. Runsas antibioottien käyttö tai clostridium difficile -infektio voivat niin ikään aiheuttaa IBS:n oireita.

Oireiden syynä voi olla jokin suolistoa ärsyttävä tekijä, kuten ruoka-allergia tai intoleranssi, loiset, hiiva, infektiot tai kuormittunut maksa. Jos IBS:n on laukaissut jokin virus tai bakteeri, kuten norovirus, salmonella, vatsatauti tai kampylobakteeri, oireet helpottavat yleensä sen jälkeen, kun elimistö on selättänyt viruksen tai bakteerin.

Myös trauma tai kova stressi elämässä voi laukaista IBS:n. Stressi heikentää mm. mahahapon ja entsyymien muodostusta ja voi aiheuttaa ilmavaivoja ja turvotusta.

IBS:n hoito

Ärtyneen suolen oireyhtymässä olisi tärkeää poistaa ruokavaliosta kaikki suolistoa ärsyttävä.

Ruoka-aineiden vaikutukset vaihtelevat yksilöllisesti, mutta yleisesti ärsyttäviä voivat olla esimerkiksi

• voimakkaat mausteet
  
• sokeri
  
• valkojauhotuotteet
  
• vehnä
  
• maitotuotteet
  
• kahvi
  
• musta tee
  
• fruktoosi
  
• makeutusaineet
  
• lisäaineet
  
• huonolaatuiset transrasvat.
  

FODMAP-ruokavalio

IBS:n itsehoidossa voi olla apuna FODMAP-ruokavalio (fermentable oligo- di-, mono and polysaccharides), jossa rajoitetaan nopeasti fermentoituvia hiilihydraatteja.

FODMAP-hiilihydraatit aiheuttavat yleensä runsasta kaasunmuodostusta, ja niiden välttäminen helpottaa oireita. Vältettävien joukossa ovat tällöin esimerkiksi herneet, omenat, soijapavut ja kukkakaali.

FODMAP-ruokavalion on tarkoitus olla väliaikainen ja sitä suunnitellessa on hyvä varmistaa, että ravinnosta ei tule liian yksipuolista.

Kypsennetty ruoka, ravintolisät ja stressinhallinta

Usein IBS:stä kärsivällä henkilöllä on ruoansulatus- ja imeytymisongelmia. On hyvä kiinnittää huomiota siihen, että ruokailuhetki on rauhallinen ja ruoka pureskellaan kunnolla.

Suuri määrä raakaravintoa voi ärsyttää ja akuuteimpina hetkinä voi olla parempi syödä kevyesti kypsennettyä ruokaa, kuten höyrytettyjä kasviksia ja kalaa, ja lisätä tuoretta ravintoa pikkuhiljaa suolen toipuessa.

Ravintolisistä voidaan hakea lisätukea suolistolle. Apuna voivat olla mm. ruoansulatusentsyymit, kuitulisät ja maitohappobakteerit. 

Liikunta, vedenjuonti ja kuidun saanti ehkäisevät ummetusta. Stressinhallinta on erittäin tärkeää ärtyneen suolen oireyhtymän tasapainottamisessa.