null
Varaa aika

D-vitamiini: saanti, suositus, puutos ja mittaus

D-vitamiini: saanti, suositus, puutos ja mittaus

D-vitamiini on ihmiselle välttämätön rasvaliukoinen vitamiini. D-vitamiinin virallinen saantisuositus on 10–20 mikrogrammaa päivässä, mutta sen tarve saattaa vaihdella suuresti yksilöllisistä eroista johtuen. D-vitamiinitutkimuksella selvitetään D-vitamiinin varastomuodon, kalsidiolin, pitoisuus veressä.

D-vitamiinin merkitys

D-vitamiini on tärkeä luustolle, koska se edistää kalsiumin ja fosforin normaalia imeytymistä sekä luiden pysymistä kunnossa. D-vitamiinin ja kalsiumin saanti ehkäisee osteoporoosia eli luukatoa. D-vitamiinia tarvitaan myös normaaliin immuunipuolustukseen.

Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ylähengitystieinfektioiden riski kasvaa, jos D-vitamiinista on suuri puutos (veren kalsidioli alle 25 nmol/l). Infektioriski voi olla suurentunut jo silloin, jos pitoisuus on alle 75 nmol/l. Myös koronavirusinfektioon sairastumisen riskin on todettu olevan suurempi, jos kalsidiolipitoisuus on alle 50 tai 75 nmol/l.

D-vitamiinin puutoksen vaikutuksia tutkitaan myös monien sairauksien, kuten diabeteksen, syövän, hermoston rappeumatautien ja MS-taudin, yhteydessä. D-vitamiinin merkitys sairauksissa on kuitenkin vielä epäselvä.

Aurinko on tärkeä D-vitamiinin lähde

D-vitamiinin lähteet

D-vitamiinin tärkein muoto on D3 eli kolekalsiferoli, jota muodostuu kesällä iholla auringon ultraviolettisäteilyn (UVB) vaikutuksesta. D3-vitamiinista maksa valmistaa kalsidiolia, joka on D-vitamiinin varastomuoto.

Ruoasta D3-vitamiinia saa suurempia pitoisuuksia ainoastaan kalasta. Lisäksi D3-vitamiinia lisätään Suomessa osaan elintarvikkeista, kuten nestemäisiin maitotuotteisiin (maito, jogurtti) ja ravintorasvoihin (margariinit).

Kasviperäistä D2-vitamiinia ei ole elintarvikkeissa juuri ollenkaan lukuun ottamatta joitakin sieniä, kuten kantarelleja.

D-vitamiinin saantisuositus

Yleensä D3-vitamiinia on vaikea saada riittävästi ravinnosta, minkä vuoksi D-vitamiinilisä on suositeltava.

Suomen Ruokavirasto suosittelee 10 mikrogramman D-vitamiinilisää 1–74-vuotiaille sekä raskaana oleville ja imettäville. Yli 75-vuotiaille D-vitamiinia suositellaan 20 mikrogrammaa päivässä.

Terveen aikuisen 10 mikrogramman saantisuositus on kuitenkin todennäköisesti liian alhainen kylminä ja pimeinä talvikuukausina. Suomalaistutkimuksen mukaan lähes neljäsosalla miehistä ja viidesosalla naisista on puutetta D-vitamiinista.

D-vitamiinisuosituksissa tulisi huomioida yksilöllinen tarve, johon vaikuttaa ikä, paino, kalsidiolin määrä veressä ennen talvikautta sekä auringonvalon saanti.

Kala on hyvä D3-vitamiinin lähde

D-vitamiinin puutos ja puutosoireet

D-vitamiinin puutos voi syntyä, jos sitä ei saa tarpeeksi ravinnosta ja auringonvalosta. Puutosta voi syntyä erityisesti

  • niillä, jotka eivät käytä riittävästi maitotuotteita tai ravintorasvoja
  • kasvissyöjillä tai vegaaneilla
  • yli 65-vuotiailla, jotka eivät oleskele auringossa
  • pienillä lapsilla
  • raskaana olevilla ja imettävillä äideillä
  • ylipainoisilla, joiden vitamiinintarve on suurempi
  • henkilöillä, joilla on ravintoaineiden imeytymishäiriö (keliakia, laktoosi-intoleranssi, suolistosairaus jne.)
  • tummaihoisilla, joiden iho tuottaa Suomen auringossa vähemmän D-vitamiinia kuin vaalea iho.

Väsymys tai heikko vastustuskyky voivat kertoa D-vitamiinin puutteesta.

Suuri D-vitamiinin puute voi aiheuttaa osteomalasiaa eli luuston pehmenemistä. Sen oireena on kivut etenkin selkärangan alueella ja joskus raajojen vähäinen käyristyminen.

Puutoksesta kärsivien yksilöllinen D-vitamiinisuositus tulisi laatia veren kalsidiolimittausten perusteella.

Suomessa on suositeltavaa käyttää D-vitamiinilisää

D-vitamiinin yliannostus

D-vitamiinia on käytännössä mahdotonta saada liikaa auringonvalosta, ravinnosta tai ohjeiden mukaan käytetystä D-vitamiinivalmisteesta. Raportoidut D-vitamiinimyrkytykset ovat tyypillisesti liittyneet munuaispotilaan saamaan liian suureen kalsitrioliannokseen (D-vitamiinin aktiivinen muoto).

D-vitamiinin mittaus ja viitearvot

D-vitamiinitutkimuksella selvitetään D-vitamiinin pitoisuus veressä. Tutkimus S-D-25 mittaa veren kalsidiolipitoisuuden eli D-vitamiinin varastomuodon.

Viitearvot:

  • alle 25 nmol/l: vakava puutos
  • 25–50 nmol/l: puutos
  • 50–75 nmol/l: riittävä
  • 75–120 nmol/l: tavoite osteoporoosipotilailla
  • yli 375 nmol/l: myrkyllinen.

D-vitamiinipitoisuus on luonnostaan korkeimmillaan loppukesällä ja matalimmillaan keskitalvella johtuen auringonvalon määrästä.

Muut artikkelit
Näytä kaikki