Diabetes: oireet, hoito ja tutkimukset
Diabetesta eli sokeritautia sairastaa jopa puoli miljoonaa suomalaista. Suurimmalla osalla heistä on ns. kakkostyypin diabetes, joka luokitellaan elintapasairaudeksi. Diabetesta tutkitaan verikokein.
Tyypin 1 ja 2 diabeteksen erot
Tyypin 1 diabetekseen sairastuvat yleensä lapset ja nuoret. Tyypin 1 diabeteksessa haima ei tuota insuliinia, minkä vuoksi verensokeri kohoaa ja potilas tarvitsee jatkuvan insuliinilääkityksen.
Tyypin 2 diabetes on yleisempää aikuisväestöllä. Tyypin 2 diabeteksessa insuliinia erittyy normaalisti, mutta se ei kuitenkaan vaikuta normaalisti.
Tyypin 2 diabeteksen syynä ovat yleensä elintavat. Riskitekijöitä ovat
- ylipaino
- perinnöllinen alttius
- aiemmin sairastettu raskauden aikainen diabetes
- vähäinen liikunta
- ikä
- metabolinen oireyhtymä
- tupakointi
- pitkään jatkuneet uniongelmat.
Raskausajan diabetes
Tyypin ja 1 ja 2 lisäksi tunnetaan raskausajan diabetes. Se saattaa puhjeta raskausviikoilla 24–28.
Diabeteksen oireet
Tyypin 1 diabeteksessa oireet ovat yleensä voimakkaita. Niihin kuuluvat
- väsymys
- voimakas janon tunne
- tiheä virtsaaminen
- tahaton laihtuminen.
Sen sijaan tyypin 2 diabetes voi olla pitkään täysin oireeton. Oireita voi kehittyä vuosien mittaan, ja niihin voi myös salakavalasti tottua. Sen vuoksi verikokeissa olisikin hyvä käydä säännöllisesti varmistamassa, että oma verensokeritaso on normaali.
Jos tyypin 2 diabeteksen oireita on, niihin voivat kuulua mm.
- väsymys
- jano
- tihentynyt virtsaamisen tarve ja suurempi virtsan määrä
- ärtyisyys
- erektiohaasteet
- makea tai asetonin hajuinen hengitys
- jalkasäryt
- tulehdusherkkyys.
Diabeteksen hoito
Diabetes tulisi todeta ajoissa ja hoitaa asianmukaisesti. Pitkäaikaisesti koholla oleva verensokeri aiheuttaa vaurioita hermoissa, silmän verkkokalvoilla ja munuaisissa. Lisäksi se pahentaa valtimoiden kovettumatautia eli ateroskleroosia, joka lisää mm. sydän- ja aivoinfarktien riskiä.
Tyypin 1 diabeteksen hoito
Tyypin 1 diabetes tarvitsee aina insuliinihoidon. Elintapamuutokset tukevat sairauden hoidossa.
Tyypin 2 diabeteksen hoito
Tyypin 2 diabeteksen hoitoon vaikuttavat merkittävästi elintapamuutokset, kuten muutokset ruokavaliossa, painon pudotus ja liikunnan lisääminen.
Jos tauti todetaan alkuvaiheessa, ei lääkehoitoa välttämättä tarvita heti. Pidemmälle edenneen taudin kohdalla aloitetaan lääkehoito. Lääkehoitona käytetään mm. metformiinia, joka vähentää maksan sokerin tuotantoa ja saattaa vähentää sokerin imeytymistä suolistosta.
Lääkehoitoa ei tarvita ollenkaan, jos potilas saa verensokeriarvot kuriin elintapamuutoksilla. Tällöin myös jo aloitettu lääkehoito voidaan mahdollisesti lopettaa.
Ruokavalio diabeteksen hoidossa
Ruokavaliomuutoksissa oleellista on verensokerin hallinta, joka onnistuu säännöllisellä ruokarytmillä ja aterian oikealla koostamisella. Nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja tulisi välttää ja hitaasti imeytyviä ja kuitupitoisia hiilihydraatteja puolestaan suosia.
Hyvälaatuinen rasva ja proteiini hidastavat verensokerin nousua. Osa diabeetikoista onkin saanut hyviä tuloksia vähähiilihydraattisella (VHH) tai ketogeenisellä ruokavaliolla.
Jos potilaalla on munuaissairaus, proteiinin määrän kanssa tulee olla varovainen. Tällöin vähähiilihydraattinen tai ketogeeninen ruokavalio eivät välttämättä sovellu.
Värikkäiden kasvisten lisääminen auttaa paitsi verensokerin hallinnassa, myös hiljaisen tulehduksen kuriin saamisessa. Sokeripitoisten ruokien ja juomien nauttimista tulisi välttää.
Diabeteksen testaus ja viitearvot
Diabetesepäilyssä testataan verensokeriarvoja.
Jos suvussa on diabetesta, verensokeria mitataan verikokein yleensä jo lapsena ja seurataan, että terveydentila pysyy normaalina. Jos aikuisella verensokeriarvot ovat koholla, on ensi vaiheessa syytä tehdä ruokavalio- ja elintapamuutoksia.
FP-Gluk mittaa veren sokeria eli glukoosia
Glukoosin viitearvot ovat 4,2–6,0 mmol/l.
Diabeteksen esivaiheessa verensokeri on koholla, 6,1–6,9 mmol/l. Diabetes diagnosoidaan, kun glukoosi on yli 7 mmol/l.
Luotettava tulos vaatii 12 tunnin paaston.
B-HbA1C-verikoe mittaa pitkäaikaista verensokeriarvoa
B-HbA1C-verikoe otetaan, kun halutaan käsitys elimistön pitkäaikaisesta verensokeritasapainosta, vahvistaa diabetesepäily tai seurata potilaan sokeritasapainoa.
Normaali viitearvo asettuu välille 20–42 mmol/mol.
Tutkimus ei vaadi paastoa.