A-vitamiini: tehtävät, lähteet, puutos ja tarve

A-vitamiini, eli retinoli, on rasvaliukoinen vitamiini, jota on tärkeää saada riittävästi ravinnosta. A-vitamiinia varastoituu maksaan ja rasvakudokseen. Aikuisilla sitä saattaa olla varastossa jopa vuoden tarve.

A-vitamiinin tehtävät

A-vitamiinia tarvitaan mm. näkökyvylle, immuniteetille sekä ihon ja limakalvojen terveydelle.

A-vitamiini on välttämätöntä näköpurppuran muodostamiselle. Silmän näköpurppurapitoisuus ja veren A-vitamiinin määrä vaikuttavat hämäränäkökykyyn.

A-vitamiini on tärkeä myös luuston rakentumiselle, ihon kasvulle sekä immuunipuolustukselle, koska A-vitamiini toimii antioksidanttina. Lisäksi A-vitamiini on tärkeä sikiön kehitykselle.

A-vitamiinin lähteet

Keho ei pysty itse tuottamaan A-vitamiinia, joten sitä on tärkeää saada riittävästi ravinnosta. Eläinkunnan tuotteissa A-vitamiini esiintyy retinoideina ja kasvikunnan tuotteissa karotenoideina (vitamiinin esiaste).

Eläinkunnan tuotteet A-vitamiinin lähteenä

Ruoka-aineita, joissa on runsaasti A-vitamiinia, ovat mm.

• maksa- ja sisäelinruoat
• kalaruoat
• kananmuna
• voi ja margariinit (sis. lisättyä A-vitamiinia)
• maitovalmisteet
• turskanmaksaöljy.

Eläinkunnan tuotteiden A-vitamiinipitoisuus riippuu eläinten ruokinnasta, koska ne saavat A-vitamiinia ja sen esiastetta rehuvalmisteista.

Pikkulapsille ja raskaana oleville suositellaan maksaruokien käytön rajoittamista.

Kasvikunnan tuotteet A-vitamiinin lähteenä

Karotenoideista imeytyvyydeltään paras on beetakaroteeni. Sitä saadaan runsaasti porkkanasta, paprikasta, tomaatista ja kaikista tummanvihreistä kasviksista, kuten pinaatista tai lehtikaalista.

Lukuisten tutkimusten mukaan 6 mikrogrammaa beetakaroteenia vastaa 1 mikrogrammaa retinolia, koska vain kolmasosa esiasteesta imeytyy ja puolet imeytyneestä vitamiinista aktivoituu suolen seinämässä.

A-vitamiinin puutosoireet

A-vitamiinin puute voi oireilla mm.

• hämäräsokeutena ja silmän häikäistymisalttiutena
  
• sarveiskalvon tulehtumisena ja haavaumina
  
• kuivina silminä
  
• kuivana ihona ja haavaumina
  
• kuivina limakalvoina ja huulina
  
• toistuvina infektioina
  
• anemiana.

A-vitamiinin puutteelle altistavat mm. diagnosoimaton keliakia, huono ravitsemus, runsas alkoholin käyttö, suolistosairaudet sekä munuais- ja autoimmuunisairaudet.

Lähes rasvaton ruokavalio voi johtaa A-vitamiinin ja muiden rasvaliukoisten vitamiinien puutteeseen.

A-vitamiinin tarve ja mittaaminen

A-vitamiinia suositellaan 700 RE/vrk ja miehille 900 RE/vrk. Raskaus- ja imetysaikana tarve kasvaa hieman.

A-vitamiinipitoisuus verestä (FS-A-VIT) voi olla hyvä mitata esimerkiksi imeytymishäiriöissä, kuten suolistosairauksissa tai maksan ja haiman toimintahäiriöissä, sillä ne voivat vaikeuttaa rasvojen imeytymistä.

Kohonnut A-vitamiiniarvo

Kohonnut A-vitamiini arvo johtuu yleensä siitä, että A-vitamiinia saadaan liikaa vitamiinivalmisteista.

Matala A-vitamiiniarvo

A-vitamiinin puutostila on länsimaissa erittäin harvinainen.

A-vitamiinin puutosta ilmenee ensisijaisesti niillä, joilla esiintyy aliravitsemusta, kroonista ripulia tai ravintoaineiden imeytymishäiriöitä (keliakia, kystinen fibroosi tai krooninen haimatulehdus).

Alentuneita A-vitamiiniarvoja esiintyy iäkkäillä henkilöillä, alkoholisteilla sekä maksasairauden ja sappitiesairauden yhteydessä. Lisäksi suoliston tai haiman leikkaus voi aiheuttaa A-vitamiinin puutosta.

A-vitamiinin viitearvot

• 1–6-vuotiaat: 0,7–1,5 μmol/l
  
• 7–12-vuotiaat: 0,9–1,7 μmol/l
  
• 13–19-vuotiaat: 0,9–2,5 µmol/l
  
• yli 20-vuotiaat: 1,0–3,0 µmol/l