Alkoholi vaikuttaa terveyteen monin tavoin

Alkoholi on eniten käytetty päihde Suomessa. Sen käytöllä on useita negatiivisia vaikutuksia terveyteen, ja se aiheuttaa sekä psyykkistä että fyysistä riippuvuutta.

Miten alkoholi vaikuttaa kehossa?

Alkoholijuomien etanoli vaikuttaa GABA- ja glutamaattivälittäjäaineiden toimintaan aivoissa ja toimii näin keskushermostoa lamaavana päihteenä. Lisäksi se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hermoston toimintaan.

Alkoholipäihtymys eli humala vaikuttaa mielialaan ja vähentää estoja. Voimakkaasti päihtyneen puhe voi sammaltaa ja kävely alkaa hoipertaa.

Suurien annoksien nauttiminen voi saada aikaan tajunnan menetyksen eli sammumisen.

Alkoholin käytön riskirajat

Alkoholin käyttöä ja riskirajojen ylittymistä voidaan arvioida nautittujen alkoholiannosten määrän perusteella. Yksi alkoholiannos on esimerkiksi 1 pullo (0,33 litraa) keskiolutta tai siideriä tai 1 lasillinen (12 cl) viiniä.

Korkean riskin raja

• Miehillä 6–7 annosta päivässä tai 23–24 annosta viikossa.
  
• Naisilla 5–6 annosta päivässä tai 12–16 annosta viikossa.

Nämä luvut katsotaan jo hälytysrajaksi, jolloin alkoholinkäyttöön on viimeistään syytä puuttua.

Kohtalaisen riskin raja

• Miehillä 14 annosta viikossa.
• Naisilla 7 annosta viikossa.

Tätäkin vähäisempi alkoholinkäyttö voi kuitenkin aiheuttaa haittoja ja lisätä terveysriskejä.

Alkoholin käytön haittavaikutukset

Alkoholin runsas käyttö aiheuttaa vakavia terveysongelmia ja sosiaalisia haittoja.

Valtaosa alkoholin aiheuttamista haitoista syntyy pidempiaikaisesta liiallisesta käytöstä. Myös lyhytaikaisesta liiallisesta käytöstä voi kuitenkin syntyä haittoja, kuten tapaturmia ja järjestyshäiriöitä.

Osa haitoista on välillisiä, sillä liikakäyttö vaikuttaa läheisiin, lähiympäristöön ja yhteiskuntaan. Esimerkiksi vanhempien alkoholinkäyttö vaikuttaa lasten terveyteen ja hyvinvointiin.

Terveyshaittojen riski riippuu juodun alkoholin määrästä

Yksilötasolla joidenkin haittojen riski lisääntyy jo pienillä päivittäisillä käyttömäärillä. Väestötasolla alkoholin aiheuttamien haittojen kokonaismäärä kasvaa suhteessa kokonaiskulutukseen.

Alkoholisairaudet

Varsinaisilla alkoholisairauksilla tarkoitetaan sairauksia, joiden ainoa tai keskeisin aiheuttaja on runsas alkoholinkäyttö. Näistä merkittävimpiä ovat alkoholiriippuvuus, alkoholimyrkytys, alkoholipsykoosit, alkoholimaksasairaudet ja haimatulehdus.

Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa lisäksi neurologisia ja psykiatrisia sairauksia, syöpää, verisairauksia, hormoni- ja ravitsemushäiriöitä, aivoverenvuotoja, sydänlihaksen rappeutumista ja rytmihäiriöitä ja kohottaa verenpainetta. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sikiövaurioita.

Vuonna 2017 alkoholisairaudet ja -myrkytykset olivat työikäisten (15–64-vuotiaat) miesten ja naisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy sydän- ja verisuonisairauksien ja syöpien jälkeen.

Alkoholin haitat

• Humalatila heikentää reaktionopeutta, tarkkaavaisuutta, muistia ja keskittymiskykyä.

• Alkoholin juominen nostaa verenpainetta ja sydämen syketaajuutta.

• Alkoholin runsas käyttö vahingoittaa maksaa. Se aiheuttaa rasvamaksaa, alkoholimaksatulehdusta eli alkoholihepatiittia sekä  maksakirroosia.

• Alkoholi aiheuttaa suurimman osan haimatulehduksista Suomessa. Akuutti haimatulehdus voi johtaa vakaviin sisäelinvaurioihin.

• Alkoholi vaurioittaa mahalaukun limakalvoja.

• Runsas alkoholinkäyttö lisää monien eri syöpien riskiä.

• Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa usein erilaisia psyykkisiä oireita, mm. pahentaa masennus- ja ahdistusoireita.

• Runsas alkoholinkäyttö voi johtaa psyykkiseen ja fyysiseen riippuvuuteen alkoholista.

• Runsas alkoholin käyttö voi aiheuttaa unettomuutta ja heikentää unen laatua.

• Alkoholi sisältää runsaasti energiaa, ja alkoholinkäyttö voi johtaa painon nousuun.

Alkoholi ja serotoniini

Serotoniini ja dopamiini ovat aivojen välittäjäaineita, ja alkoholin vaikutukset perustuvat erityisesti näihin kahteen välittäjäaineeseen. Serotoniinin vaikutuksesta alkoholin nauttimisesta tulee hyvä ja rauhoittunut olo. 

Juomisen tauottua alkoholi alkaa hävitä elimistöstä, mutta välittäjäaineiden vaikutuksesta keskushermosto on edelleen yliärsytystilassa. Humalan jälkeen syntyvän krapulan oireet, kuten vapina, hikoilu, sydämentykytys, levottomuus, päänsärky ja unettomuus, johtuvat keskushermoston yliärsytystilasta.

Pitkään ja runsaasti käytettynä alkoholi laskee mielialaa, sillä se saattaa vähentää aivojen serotoniinivarastoja ja aiheuttaa masennusta.